Audiotuotanto

Lyhyiden audiodokumenttien sarja Kehuva-hankkeessa
6 x 5-9 min
Ohjaus, käsikirjoitus, äänisuunnittelu.

Kehonkuva hyvinvoinnin perustana (Kehuva-hanke) oli Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Helsingin Diakonissalaitoksen yhteishanke, joka rahoitettiin terveyden edistämisen määrärahasta (STM).
Nuorista aikuisista lähes viidennes on ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Mitä heille kuuluu ja keitä he ovat? Lyhytdokumenttien sarjassa puhe syömisestä, ruoasta ja kehonkuvasta avaa yllättäviä ovia päähenkilöiden elämään. Tuloksena on avoimia ja paljaita kohtaamisia.

Puhumme harvoin suhteestamme ruokaan ja omaan kehoomme täysin avoimesti ja paljaasti. Äärimmillään kyse on elintärkeistä pohdinnoista, kuten sarjan dokumenteissa kuullaan. Miten säilyn hengissä, jos en tunne nälkää tai pelkään ruoan takertuvan kurkkuun? Tai miten saan syötyä riittävästi, kun sosiaalisten tilanteiden pelko estää kaupassakäymisen ja syömisen muiden kanssa?

Sarjan lyhytdokumentit ovat:

1. Sumea laikku
2. Solmukohdassa
3. Vähän sanoja
4. Kanaa vai riisiä
5. Lunch Box eli unohdus
6. Muista ne kädet

Ensi-ilta: Kehuva-hankkeen loppuseminaari rakennettiin lyhytdokumenttien ympärille, G LiveLab, Helsinki 11.10.2019
YLE julkaisi lyhytdokumentit 10.1.2020
YLE Areena: https://areena.yle.fi/1-50363851
Ensi-iltakuuntelun äänitallenne audiodokumentteineen on kuunneltavissa:
www.kehuva.com

10 x 5-8 min
Ohjaus, käsikirjoitus, äänisuunnittelu.

Audiodokumenttien sarja osana Suomalaisten yksinäisyys -nimistä hanketta. Suomalaisten yksinäisyys oli Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-rahoitteinen hanke. Tavoitteena oli löytää yksinäisyyttä käsitteleviin avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteidenvälisesti kestäviä argumentteja. Hanketta koordinoi Itä-Suomen yliopisto.

Hankkeen ydin oli työpajojen kokonaisuus, joiden avulla luotiin siltoja yksinäisyysaiheen parissa työskentelevien tutkijoiden ja kolmannen sektorin toimijoiden välille.

Tutkimustietoa ja käytännön työstä saatua tietoa on saatavilla nykyään paljon, mutta miten kertoa siitä laadukkaasti laajalle yleisölle? Suomalaisten yksinäisyys -hankkeessa tähän haasteeseen vastattiin audiodokumentin keinoin.
Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen sisältö ja päämäärät olivat tieteellisiä, mutta sen puitteissa ei tuotettu tutkimusta, vaan tuotiin audiodokumentin keinoin näkyväksi jo olemassa olevaa tietoa eri tieteenaloilta ja käytännön työstä, jossa yksinäisyyttä kohdataan monin eri tavoin. Monitieteellisen ja eri organisaatioiden rajat ylittävien audioteesien kautta avautui mahdollisuus uusiin oivalluksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Audioteesien erityisenä tavoitteena oli näyttää yksinäisyystutkijat kokonaisina ihmisinä, ei pelkkinä asiantuntijoina. Tätä tarkoitusta palvelee myös sarjan äänisuunnittelu.

Audioteesien myötä saatiin tuotettua ja koottua monitasoisia ja inhimillisiä audioteoksia yksinäisyydestä Suomessa. Samalla päästiin yksinäisyyden kuvaamisessa aivan uudelle tasolle. Audiodokumentit eivät ole tietoiskuja, vaan niissä luotetaan kuulijan kykyyn ajatella itse. Oivalluksiin houkutteleva ja yksinäisyyteen ilmiönä pureutuva audiodokumentti pystyykin kertomaan yksinäisyydestä paljon sellaista, mille yleensä ei ole aikaa eikä tilaa.

Kymmenen teesiä yksinäisyydestä
1. Tule siksi mikä olet
2. Ei diagnoosia, ei apua
3. Yksinäisyys on odotusten ja todellisuuden välistä ristiriitaa
4. Pelkät seinät eivät riitä
5. Pienetkin teot lievittävät yksinäisyyttä
6. Ruoasta ei ole ystäväksi
7. Panosta rakkauteen
8. Yksinäisyys on suurinta köyhyyttä
9. Älä vertaa itseäsi muihin
10. Myötätunto on yksinäisyyden vastakohta

www.yle.fi/kymmenenteesiayksinaisyydesta
http://www.uef.fi/web/suomalaistenyksinaisyys/suomalaisten-yksinaisyys
https://areena.yle.fi/1-3690778

Lisätietoja:
https://www.uef.fi/web/suomalaistenyksinaisyys/kymmenen-teesia-yksinaisyydesta

Ensi-ilta: 22.9.2016 Elokuvasäätiön auditorio Kino K-13
YLE julkaisi audiodokumentit samana päivänä.
YLE Areena https://areena.yle.fi/1-3690778

15 x 3-5 min
Ohjaus, käsikirjoitus, äänisuunnittelu.
Polyfoninen lyhytdokumenttien sarja rahapeliongelmien kanssa kamppailevien ihmisten elämästä. Sarjassa on pelotonta oman vajavuuden tutkimista. Lyhyet monologimuotoiset teokset asettuvat dialogiin sarjan muiden jaksojen kanssa.

Tekotavalle olennaista ovat pitkät haastattelut ja niiden huolellinen editointi niin, että henkilön oma ajattelu tulee esiin. Valmiissa teoksissa puheen rytmi seuraa ajattelun rytmiä. Novellimainen muoto tuottaa kuulijalle erityisen kuuntelukokemuksen, astumisen toisen ihmisen maailmaan.

Sarjan lyhytdokumentit:

1. Kielletyn hedelmän maku
2. Perisuomalaisia haavekuvia
3. Kamat kassiin ja työavain pöydälle
4. Yksi miljoonasta
5. Pelikone ja olutlasi
6. Elämä mullin mallin
7. Vihollinen Number One
8. En yhtään tiennyt mitä pitäisi tehdä
9. Pelihirviö
10. Se meni älyttömyyksiin
11. Tuntui sairaalta olla terve
12. Rahaa oli ja tyhjyyttä oli
13. Pakko panna peli poikki
14. Sinnikästä tylsyyden sietämistä

Sarja on toteutettu yhteistyössä rahapelitutkijoiden ja Tieto- ja Tukipiste Tiltin kanssa. Teemana oli ongelmapelaaminen ja tavoitteena peliongelmien kanssa kamppailevien henkilöiden oman kokemuksen tuominen osaksi julkista keskustelua. Audiodokumenttityön aikana havainnoitiin myös sitä, millä tavoin audiodokumenteissa mukana oleminen voi olla voimauttava ja osallisuutta lisäävä prosessi.

Kaikki pelissä -sarjan jaksoja kuunnellaan myös pienryhmissä keskustelun herättäjinä ongelmapelaajien ja ammattilaisten kanssa. Sarjaa käytetään sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa.

Ensi-ilta: Rahapeliongelmia käsittelevä seminaari rakennettiin lyhytdokumenttien ympärille, 15.11.2018 G LiveLab, Helsinki.
YLE julkaisi lyhytdokumentit 24.9.2019
YLE Areena: https://areena.yle.fi/1-4532523
Lisätietoja: http://www.kokemuksiapeliongelmista.fi/
Rahapeliseminaarin äänitallenne audiodokumentteineen on kuunneltavissa:
www.tiltti.fi/etusivu

Kesto 38:50
Ohjaus, käsikirjoitus, äänisuunnittelu.

Kioskeilla, ruokakaupoissa ja huoltoasemilla välkehtivät hedelmäpelit eivät ole harmitonta viihdettä, vaan ne tuhoavat monen suomalaisen elämän. Rahapelit ovat myös helposti saatavilla netissä.

Rahapeliongelmiin liittyy paljon häpeää ja vaikenemista. Monelle onkin yllätys, että vaikeista peliongelmista kärsiviä ongelmapelaajia löytyy Suomesta yli 100 000. Kuvaan kuuluu, että juuri ongelmapelaajat tuottavat merkittävän osan suomalaisen peliyhtiön voitoista. – Se on tuskaista rahaa, sanoo dokumentin päähenkilö.

Rouva Peluri -nimisessä dokumentissa seurataan vuoden ajan henkilöä, joka on pelannut omaisuutensa, työnsä ja miltei avioliittonsakin. Ohjelmassa tarkastellaan, mitä ongelmapelaajan mielessä liikkuu ja miltä hänen arkensa näyttää.

Tavanomainen asiointi ruokakaupassa on todella hankalaa. Kassan jälkeen on mahdotonta ottaa suuntaa suoraan ovelle, koska jalat väistämättä vievät pelikoneen luokse. Lisäksi kuulija pääsee seuraamaan päähenkilön kahvihetkeä toisen peliongelmaisen kanssa sekä avun hakemista ammattilaiselta. Dokumentin päähenkilö on hakenut ja saanut monenlaista apua peliongelmaansa jo viiden vuoden ajan. Aika kuluu, mutta hellittääkö peliongelma koskaan?

Ongelmia pelaamisen hallinnan kanssa on noin 200 000 suomalaisella. Kun myös peliongelmasta kärsivien läheiset huomioidaan, liiallisen rahapelaamisen aiheuttama hätä ja pahoinvointi ulottuu laajalle suomalaiseen yhteiskuntaan.

YLE julkaisi audiodokumentin 4.2.2018
YLE Areena: https://areena.yle.fi/1-4326193

Yksityisten radioasemien valtakunnallinen juhlakampanja. Slap Media toteutti radiomainosten mittaisten lyhyiden audiodokumenttien sarjan. Yhteistyössä RadioMedia Oy, Superson Oy sekä yksityiset radioasemat.

1. PARAS HETKI
   Aina ei tarvitse jaksaa olla sosiaalinen. Hiljaisuus ja yksin oleminen voi olla erittäin miellyttävää, kunhan se on itse valittua ja vapaaehtoista.
2. POISPUDONNUT
   Työttömyys aiheuttaa elämässä monia muutoksia, varsinkin jos työttömänä muuttaa uudelle paikkakunnalle. Muiden elinpiiri ja elämäntavat voivat osoittautua aivan vieraiksi. Ymmärrystä ei aina synny.
3. HUONE (
   Opiskelijaelämä ei aina suju suunnitelmien mukaan. Entä jos alkaakin pelätä ihmisiä ja eristäytyy asuntolassa omaan huoneeseensa netin ja pelien ääreen? Ja seuraksi hiipii ylipaino.
4. REIPAS JA LOJAALI
   Yhä useammat eronneet vanhemmat asuvat vuoroviikoin yksin, vuoroviikoin lapsensa kanssa. Muut ihmiset eivät välttämättä ymmärrä järjestelyn mukanaan tuomia tunteita ja yksinäisyyttä, vaan se voi näyttää jopa kadehdittavalta elämältä.
5. RETRIITIN LOPPU
   Puhumista voi harjoitella ja puhumaan voi oppia. Kömmähdyksiä toki sattuu matkan varrella, mutta se ei haittaa. Tuleehan niitä takapakkeja muidenkin taitojen opettelussa.
6. SORAREKKA
   Yksinäisyys voi iskeä aivan yhtäkkiä. Äiti menetti poikansa ja miehensä auto-onnettomuudessa, jossa oli itsekin mukana. Jäljelle jäi pysyvä suru sekä toive siitä, että kanssaihmiset jaksaisivat kuunnella ja olla läsnä.
7. SIUNAUSTILAISUUDEN JÄLKEEN
   Miltä tuntuu nähdä, että omasta isästä on tullut yksinäinen vanha mies? On tärkeätä muistaa pitää ne lupaukset, joita me läheisillemme annamme.
8. KOULUKUVAUS
   Kouluaika on tärkeätä aikaa elämässä. Jos kaikki ei sujukaan hyvin, se jättää pysyvän arven.
9. KULMAPÖYDÄSSÄ
   Entä jos se suuri rakkaus ei koskaan tullutkaan? Istahda kulmapöytään ja kuuntele, mitä pöydän ääressä istuvalla miehellä on kerrottavanaan.
10. KAKSI TOIVOMUSTA
    Isän asema erotilanteessa on heikko. Eron jälkeen isän suhde lapsiin ohenee ja monesti katkeaa kokonaan. Isät eivät uskalla julkisesti puhua tilanteestaan, koska pelkäävät sen vaikuttavan entiseen puolisoonsa ja mahdollisen oikeudenkäynnin kulkuun. Mutta kaipuu on kova. Eikä ikävä hellitä, vaikka lapsi kasvaa aikuiseksi.
11. MINÄ RAKASTAN SUOMI
    Miltä tuntuu muuttaa yksin uuteen maahan, kun on aina asunut perheen ja suvun ympäröimänä? Varsinkin kun on entisessä kotimaassaan tottunut siihen, että naiset eivät asu yksin. Muutos on valtava ja arjen rutiinit näyttäytyvät aivan uudessa valossa.